Herännäisjuhlat Kirjat Eurajoen kristillinen opisto
Seurat ja seurapuhujat Keskustelupalsta Hakemistot ja yhteystiedot

Osa Misanderin Postillan Pääsiäispäivän saarnasta alkaen sivulta 418:        [Vanhempi kieliasu]

Nyt kuullaan uskovaisten Jumalan lasten ilolla veisaavan. Nyt Jeesusta lohdutustamme kiittäkäämme korkeasti. Myös ilomme osoittakaamme veisaten halullisesti. Hän ylös nousi haudasta. Meitä päästi pahan paulasta. Toi voiton tullessansa. Etsiköön jumalattomat iloansa ja huvitustansa näinä juhlina juopumisessa ja muussa maallisessa turhuudessa; sanokaamme me naurulle: sinä olet hullu! ja ilolle mitäs teet? (Saarnaaja kirj. 2:2). Meidän suumme olkoon naurulla täytetty, ja meidän kielemme täynnä riemua, muuta minkä tähden? Sen tähden, että me sanoa taidamme: Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme, siitä me olemme iloiset. Psalmi 126: 2, 3. Kuinka surkeasti ne menettävät itsensä, jotka tänä päivä ei pyhää iloa tykönänsä osoita; vaan maallisen ja ajallisen viheliäisyyden käyvät murheissansa ja aikansa huokauksilla ja kyyneleillä kuluttavat, mikä ilo meillä olla taitaisi, jolla köyhyys, vaino ja huoneen risti on? Mutta kaltaiset mahtaa ajatella, että ei tämän nykyisen ajan vaivat ole sen kunnian verta, kuin meille ilmoitetaan. (Roomalaiskirje 8:18). Siinä ei kuitenkaan kyllin ole, että nämä juhlat ilolla kulutetaan, vaan meidän pitää kokeman hengellisellä tavalla ylösnosto; joka tapahtuu, koska me (1.) ylenkatsomme maalliset ja taivaallisia etsimme. Paavalin neuvon mukaisesti: Jos te Kristuksen kanssa ylösnousseet olette, niin etsikäätte sitä niitä kuin ylhäällä ovat, jossa Kristus istuu Isän oikealla kädellä, etsikäätte niitä kuin ylhäällä ovat; eikä niitä kuin maan päällä ovat: (2.) luovumme synnistä, koska Joosua lankeaa maahan kasvoillensa Herran arkin eteen ja rukoile Israelin edestä, sanoo Jumala hänelle: nouse ja pyhitä kansa (Joosua 7:13). Joka synnistä ei luopua tahdo, kuinka se Kristuksen kanssa ylösnousta taitaa? Niin kauan kuin ihminen elää ehdollisissa ja kuolettavaisissa synneissä, on sielu hengellisesti kuollut, (3.) kaikki ristit ja vastoinkäymiset kärsivällisesti kannamme, ajatellen, että pahan ilman jälkeen antaa Jumala Auringon paista ja parun ja itkun perästä täyttää hän meitä ilolla. (Tobias 3:22) ja ettei se iloinen pääsiäispäivä ennen tule kuin se surkea Pitkäperjantai on ohitse mennyt. Kaikkia murheellisia sieluja taidamme me lohdutta Enkelin sanoilla, älkäätte hämmästykö. Ylösnoussut Jeesus huutaa itse heidän tykönsä; (Jeremia 31:25). Minä tahdon väsyneet sielut virvoittaa ja murheelliset sielut ravita: kun Luther muinoin oli murheissaan, kirjoitti hän pöytänsä päällä rivit. Se on, Hän elää; koska häneltä kysyttiin, mitä se hänelle merkitsi? Vastasi hän: Jeesus elää ja ellei hän eläisi, niin en minä hetkeäkään maailmassa elää pyytäisi; mutta hän elää, minun pitää myös elämän. Lain kirous ei taida pelättää meitä; sillä Jumala on poikansa ylös herättänyt meitä siunaamaan (Ap. teot 3) jos omatunto kantaa meidän päällemme, ylösnoussut Jeesus lisää meille rauhansa: kuka tahto Jumalan valittujen päälle kantaa? Jumala on joka tekee vanhurskaaksi, kuka tahtoo kadottaa? Kristus on kuollut, ja hän on myös ylösherätetty, on myös Jumalan oikealla kädellä, joka myös rukoile meidän edestämme (Room. 8:32, 33).

Misander, Johan Samuel: Sabbathin Lepo, 1767

 

Tästä pääset takaisin Suomen rukoilevaisen kansan yhdistyksen aloitussivulle