Herännäisjuhlat Kirjat Eurajoen kristillinen opisto
Seurat ja seurapuhujat Keskustelupalsta Hakemistot ja yhteystiedot

Juhlaesitelmä Eurajoen Herännäisjuhlilla 16.7.2006

Länsi-Suomen rukoilevaisuus 250 vuotta
Herännäisjuhlat 100 vuotta
Eurajoen kristillinen opisto 80 vuotta

1. Varhaisvaiheet 2. Liisa Erkintytär 3. Henrik Renqvist 4. Rukoilevaiset 5. Herätysliike 6. Juhlavuosi 2006

Aluksi

Tämänkertaiset Herännäisjuhlat ovat erityisen juhlavat. Meillähän on kolme tämän herätysliikkeen näkökulmasta katsottuna tärkeää tapahtumaa, joita näillä juhlilla muistellaan. Länsi-Suomen rukoilevaisuus saavuttaa tänä vuonna 250 vuoden iän. Herännäisjuhlia vietetään tällä kertaa sadannen kerran. Ja vielä kolmanneksi, Eurajoen kristillinen opisto on toiminut tänä vuonna 80 vuotta. Juhlaan on siis todella paljon aihetta.

Varhaisemman herännäisyyden ensi airueita, yltiöpietismi

Saksassa syntyi 1600-luvun loppupuolella hengellinen liike, pietismin nimellä tunnettu, joka korosti uskonpuhdistuksen keskeisiä löytöjä. Kristityn koko elämän tuli olla parannusta. Henkilökohtainen usko oli myös tärkeä. Se oli jokaisen kristityn tuntomerkki. Uskonpuhdistuksen jälkeen luterilainen ortodoksia korosti oikeaa oppia tavalla, joka merkitsi hengellisen elämän näivettymistä. Kristinuskosta tuli intellektuaalista, hengellistä elämää harjoitettiin oppirakennelmilla. Kirkollinen elämä oli pääasiassa pappien varassa. Pietismi korosti kaikkien kristittyjen yleistä pappeutta. Maallikoille haluttiin antaa vastuuta ja tehtäviä. Koko kristillisyys haluttiin saada hengelliseksi elämäksi. Sen tuli vaikuttaa uskossa ja rakkaudessa.

Pietismin ensi airueita alkoi levitä eri puolille Eurooppaa. Rikas ja laaja hengellinen kirjallisuus tavoitti kaukaisen Pohjolankin. Myös henkilökohtaisia vaikutteita tuli, kauppiaat ja sotilaat levittivät uutta herätystä. Pietismin ensi viesteinä tuli aluksi hurmoksellisia ja radikaalejakin vaikutteita meidän maahamme. Niitä välittivät mm. erityisen voimakkaasti esiintyneet virastaan eronnut pappi Lauri Ulstadius ja maisteri Pietari Schäfer. Tämä yltiöpietismin nimellä kulkenut hengellinen suunta korosti oikean kristillisyyden olemusta. Sen mukaan kristillisyys ei ole ulkonaisia tapoja, vaan se on sisäistä elämää, jonka synnyttää ja jota ylläpitää Jumalan Pyhä Henki. Sen vuoksi kirkko sakramentteineen, tunnustuksineen ja muine menoineen oli vahingollinen laitos, ja sen pappien saarnat olivat hyödyttömiä, koska heillä ei ollut Pyhää Henkeä. Myöskään Raamattuun ei voinut sokeasti luottaa, ellei Henki ole päässyt tekemään sitä eläväksi.

Maltillinen pietismi voimistuu

Yltiöpietismin rinnalla Euroopan hengenelämässä kehittyi maltillinen pietistinen herätys, jonka vaikutus tuli olemaan merkittävä kaikille suomalaisille herätysliikkeille. Saksalaiset kirkonmiehet Filip Jaakko Spener (1635-1705) ja August Herman Francke (1663-1727) olivat kirkollisen pietismin tärkeimmät merkkihenkilöt ja vaikuttajat. Spener julkaisi kirjasen Pia desideria (Hurskaita toiveita), jossa hän valitti kristikuntaa hengellisesti kuolleeksi ja esitti sille parannusohjelman. Keskeistä kaikessa hänen mukaansa oli, että kristityn koko elämän tuli olla parannusta.

Spenerin rinnalla vielä paljon voimakkaammin esiintyi Francke, joka toimi professorina ja Hallen kaupungin esikaupunkipappina. Francke - ei vain puhunut - hän myös toimi konkreettisesti. Uskon ja rukouksen voimin hän rakennutti keskuksen, joka kantoi nimeä Francken laitokset. Niihin tuli mm orpokoti ja koulu lapsille ja erilaisia muita hoitoalan palvelutiloja. Francken laitoksista tuli merkittävä hengellisen elämän keskus. Monet opiskelijat toimivat ja työskentelivät siellä. Myös hengellistä kirjallisuutta levitettiin näitten laitosten kautta.

Spenerin ja Francken edustama maltillinen pietismi alkoi jo 1600-luvun loppuvuosina hiljaa levitä myös meidän maahamme. Turun piispa Juhana Gezelius nuorempi (1647-1718) oli tutustumassa Saksassa pietismiin ja henkilökohtaisesti myös Speneriin. Gezelius oli Spenerin kanssa myös kirjeenvaihdossa usean vuoden ajan. Näin hän sai tärkeitä vaikutteita omaan viranhoitoon ja hengellisen elämän maltilliseen johtamiseen.

Maltillisen pietismin vaikutteita saapui maahamme myös Hallesta saapuneitten kotiopettajien kautta. Mutta aivan erityisen merkittäviä kokemuksia tuli sotilaitten ja sotavankien kautta. Sotilaista tunnetuimpia olivat majuri Kaarle Creutz ja kapteeni Adam Brunou. Saksasta saapui myös 1730-luvulla Hernnhutin veljesseurakunnasta hernnhutilaisia vaikutteita maahamme. Se oli nöyrähenkistä ja tunteikasta rakkautta Vapahtajaan korostavaa hengellisyyttä. Kreivi Nikolaus Ludvig von Zinzendorf oli tämän pietistisen veljesseurakunnan perustaja Saksassa.

Tämä esitelmä on julkaistu alunperin Eurajoen kotiseutukirjasarjassa vuonna 2006.

Tästä pääset takaisin Suomen rukoilevaisen kansan yhdistyksen aloitussivulle