Herännäisjuhlat Kirjat Eurajoen kristillinen opisto
Seurat ja seurapuhujat Keskustelupalsta Hakemistot ja yhteystiedot

Juhlaesitelmä Eurajoen Herännäisjuhlilla 16.7.2006

Länsi-Suomen rukoilevaisuus 250 vuotta
Herännäisjuhlat 100 vuotta
Eurajoen kristillinen opisto 80 vuotta

1. Varhaisvaiheet 2. Liisa Erkintytär 3. Henrik Renqvist 4. Rukoilevaiset 5. Herätysliike 6. Juhlavuosi 2006

Varhaisempi herännäisyys - rukoilevaisuuden synnyttäjä

Rukoilevaisuuden kannalta tärkeä vuosi oli 1756. Silloin Uudenkirkon, nykyisen Uudenkaupungin (Kalannin), Santtion kylässä Liisa Erkintytär (Eerontytär) niminen paimentyttö koki voimakkaan herätyksen lukiessaan paimenessa ollessaan Arthur Dentin kirjaa Totisen kääntymisen harjoitus. Liisa koki, että hän oli ansainnut Jumalan vihan, koska hän oli rikkonut kasteensa liiton. Liisa juoksi kotiin huutaen ja kirkuen ahdistunutta tilaansa. Liisan kokema herätys levisi kulovalkean tavoin eri puolille maakuntaa, lähipitäjiin, mutta myös kauemmaksi, Euraan, Säkylään, Honkilahteen. Myös Satakunnan muihin osiin herätys levisi varsin pian. On hyvin todennäköistä, että 40 vuotta myöhemmin Pohjois-Savossa syttynyt ns. Telppäs-niityn herätys, joka kehittyi myöhäisemmäksi herännäisyydeksi, on saanut vaikutteita Liisa Erkintyttären kokemasta herätyksestä.

Varhaisemman herännäisyyden kannalta on tärkeää, että sen tukijoiksi saatiin alusta lähtien kokeneita pappeja, jotka osasivat ohjata hengellistä liikehdintää maltilla ja taidolla. Heistä on ennen muuta mainittava Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius (1706-69). Hän oli itse kokenut pietistisen herätyksen hurmoksellisia piirteitä myöten, mutta löytänyt sitten kestävän ja seesteisen hengellisyyden. Achrenius koki herätyksen ollessaan kotiopettajana kreivi Kustaa Creutzin perheessä Haminassa. Täällä hän tutustui Siperian sotavankeudessa olleisiin heränneisiin upseereihin sekä kuunteli uskovien pappien saarnoja. Hurskas kreivitär Creutz teki Achreniukseen myös syvän vaikutuksen.

Abraham Achreniuksen vaikutus varhaisemmassa herännäisyydessä on ollut merkittävä. Hänen oma värikäs ja monivaiheinen elämänsä ja kilvoituksensa opetti häntä ymmärtämään myös toisia. Näin hänellä oli taitoa ja kokemusta ohjata hengellistä elämää terveelle kirkolliselle perustalle. Achrenius julkaisi myös useita kirjoja, hengellisiä lauluja ja virsiä.

Abraham Achreniuksen elämäntyön jatkaja oli hänen poikansa Antti Achrenius (1745-1810), joka oli myös Nousiaisten kirkkoherrana. Hän oli merkittävä virsirunoilija. Rukoilevaisten edelleen käyttämä veisuukirja Halullisten sielujen hengelliset laulut, on hänen aikaansaama (1790).

Achreniusten ohella varhaisempaan herännäisyyteen ovat merkittävästi vaikuttaneet useat muut papit, joista mainittakoon Juhana Wegelius (nuorempi), joka julkaisi vuosina 1747-49 saarnakirjan Pyhä evankeliumillinen valkeus, Elias Lagus, joka käänsi ruotsista suomeksi hernnhutilaisten piirissä syntyneen laulukirjan Siionin virret (1790). Antti Björkqvistin saarnakirja Uskon harjoitus autuuteen on paljon luettu ja käytetty. Muista merkittävistä hartauskirjoista mainittakoon, Martti Lutherin Kirkko- ja Huonepostillat, Nohrborgin, Retziuksen, Buggen, Arndtin, Bernierin ja Taulerin postillat. Olaus Svebiliuksen Kateksimus on rukoilevaisten rakastama ja käyttämä tänäkin päivänä. Rukoilevaiset käyttävät vanhojen hartauskirjojen ohella myös raamatunkäännöstä eli Bibliaa vuodelta 1776, virsikirjaa vuodelta 1701 ja kirkkokäsikirjaa vuodelta 1694.

Tästä pääset takaisin Suomen rukoilevaisen kansan yhdistyksen aloitussivulle