Herännäisjuhlat Kirjat Eurajoen kristillinen opisto
Seurat ja seurapuhujat Keskustelupalsta Hakemistot ja yhteystiedot

Eero Kavasto puhui Herännäisjuhlilla

Rippipuhe Herännäisjuhlilla su 13.7.2008 Kullaa klo 10:00

" Totuus ja harha " Hepr. 4:1-2, 9-13 Eero Kavasto

TÄTÄKÖ TÄMÄ ON?

"Ettei vain havaittaisi kenenkään jääneen taipaleelle " Hepr. 4:1

Kädessäni on erään tyttäremme Arabiemiraateista tuoma sanomalehti. Eräällä sen sivulla on koko sivun mustareunainen ilmoitus. Taidatte jo arvata, mikä se on, kun se on mustareunainen. Se on siis kuolinilmoitus. Suuren kemikaalilaivayhtiön perustaja on kuollut. Tässä yhteydessä olisi epähienoa puhua risti-ilmoituksesta. Kuoleman edessä me kaikki tietysti osoitamme kunnioitustamme, mutta meikäläiseen hautauskäytäntöön ei tuollainen ilmoitus ollenkaan sovi. Olemme skandinaaveja, hillittyjä, arvokkaita, emmekä korosta varallisuuttamme. Meikäläiset risti-ilmoitukset ovat merkittävienkin henkilöiden kohdalla korkeintaan kaksipalstaisia.

Kulttuuri on siis erilainen. Meille kaikenlaista pröystäilyä ja korskeata elämäntapaa pidetään enemmän tai vähemmän naurettavana. Muistan eräästä iltapäivälehdestä pääkaupunkiseudun lappuliisasta, kuinka hän kohtasi omassa erinomaisuudessaan olevan nuoren avoauton omistajan, joka istui terassilla kesäravintolassa. Komean autonsa hän oli jättänyt väärin päin väärälle puolelle tietä juuri terassipaikkansa eteen. Kun valvoja kehotti ystävällisesti siirtämään autoa kadun toiselle puolelle, jossa parkkeeraminen ei edes olisi maksanut mitään, nuori mies huitaisi kädellään: laita sinä siihen vain sakko! Ja pöytäseurue nauroi.

Millä mielellä me lähdemme täältä? Millä mielellä me lähdemme täältä maailmasta?

Suureellisten ilmoitusten vai halpahintaisen ylvästelyn saattelemana?

Mitä tällä oikein yritetään saada aikaan?

Ostaa oma rauhako vai sanoa ylipäänsä jotain sopivaa, muttei liian hengellistä, ettei vain luultaisi, että sitä ollaan tässä jotenkin erikoisemmin uskovaisia kuin muut.

Heprealaiskirjeessä kerrotaan heti tekstimme ensimmäisessä jakeessa, että pitäisi huolehtia siitä, ettei kukaan vain jäisi taipaleelle.

Olemme Kullaalla, rukoilevaisseudulla, jolta on lähtenyt monta rukoilevaispohjaista sananjulistajaa ja uskovaa eri puolille maatamme.

Itse tahdon todistaa rakkaasta Leena-tädistä. Opiskeluaikoina kävin viisi vuotta hänen raamattupiirissään, jossa me teologipojat rukoilimme polvillamme ja veisasimme Achreniusta. Nuo laulut ovat olleet siitä lähtien tuttuja ja hengelliseltä sanomaltaan puhuttelevia. Tunnen oloni kotoisaksi rukoilevaiskansan parissa.

Leena-täti oli kotoisin Kullaalta, tarkemmin sanottuna Leineperin kylästä, jossa hänen isänsä, Mickelson, toimi seppänä ruukilla. Sieltä, vaatimattomista oloista lähteneenä, hän löysi lopulta tiensä avioliiton kautta Steniuksenkadulle Helsinkiin ja piti siellä raamattupiiriä yli viidenkymmenen vuoden ajan.

Leena-täti aina puhui siitä, ettei kukaan vain jäisi taipaleelle. Tämä ajatus oli hänelle hyvin tärkeä. Kaikkia piti kutsua mukaan. Jokaista piti kehottaa pysymään uskossa ja jos oli joutunut kauemmas, tulemaan takaisin Jeesuksen luo.

Tätä tämä on. Ei se tämän kummallisemmaksi muutu. Sanaa Jeesuksesta julistetaan jokaiselle sielulle vastaanotettavaksi erotuksetta.

Tekstimme sanoo: ettei kukaan lankeaisi seuraamaan tottelemattomuuden esimerkkiä.

Useat pettyvät kristinuskoon. Tehdään valinta: luovun koko uskosta. Aletaan elää Jumalasta irti olevaa elämää. Menestytäänkin, ei siinä mitään, mutta sielu on onneton. Sitä sitten yritetään lepyttää keinolla jos toisella.

Ajatellaan tuota rikasta laivanvarustajaa. Nyt on elämä päättynyt. Mitä siitä on jäljellä? Koko sivun ilmoitus jossain lehdessä. Ajatellaan tuota nuorta ylpeää miestä. Mitä hänen elämästään on parhaassa tapauksessa jäljellä, jos hän samaa rataa elää? Sakkolappu.

Tätäkö tämä on?

Kyllä tämä on tätä. Tämä on Elämää, suurella E-kirjaimella. tuhannet ja taas tuhannet ovat ammentaneet voimansa tästä evankeliumista ja taas sitä ollaan tarjoamassa jokaiselle sielulle vastaanotettavaksi.

Teksti jatkuu: Jumalan sana on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja se erottaa sielun ja hengen. Se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. Jumalalta ei mitään pysy salassa. Jumalalle meidän on myös tehtävä tili elämästämme.

Rakas ystävä, tule Jeesuksen luo! Tule saamaan syntisi anteeksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä. Saat uuden elämän, saat vapaan elämän, perit taivaan kodin. Hiljennymme synnintunnustukseen:

Tästä pääset takaisin Suomen rukoilevaisen kansan yhdistyksen aloitussivulle